Julkaistu

Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki


Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki

Uusi teknologia on tullut markkinoille jäädäkseen ilman, että sen terveys- ja ympäristövaikutuksia olisi ennalta selvitetty kuten lääkeaineiden kohdalla. Varovaisuusperiaate onkin tarpeen, totesivat USA:n senaatissa kuultavina olleet tiedemiehet.


Lasten aivokasvaimet huolestuttavat aivokirurgeja. Kyse ei ole vain tilastoista, vaan käytännön praktiikassa todetuista, lisääntyvistä tapauksista. Euroopan Ympäristövirasto, EEA, seuraa tutkimusta tarkasti ja otti kantaa terveysriskeihin.

“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta. Kännykkäfirmat ja niiden yhteenliittymät vetoavat mielellään hankkeisiin kuten kohta julkaistava Interphone, jota teollisuus on itse ollut rahoittamassa. On tutkittu, että matkapuhelinteollisuuden rahoittamissa projekteissa tulee harvemmin esille riskejä verrattuna teollisuudesta riippumattomiin hankkeisiin.

Interphone-suurtutkimusta on arvosteltu koska projektin suunnittelussa on metodivirheitä, jotka heikentävät mahdollisen aivokasvainriskin esille tuloa. Kuitenkin metodivirheistä huolimatta jo julkaistuissa osakatsauksissa on saatu huolestuttavia tutkimustuloksia kännykän pitkäaikaiskäyttäjillä. “Kännykkä aiheuttaa syöpää”, kommentoivat Lennart Hardell ja Kjell Hansson Mild, joiden omaa tutkimusta rahoittaa Ruotsin syöpäsäätiö. Monissa kansainvälisissä meta-analyyseissä on päädytty ruotsalaistutkijoiden kannalle. Gliooman riski kaksinkertaistuu suurkuluttajilla ja kuulohermokasvainriski kohoaa 1,6-kertaiseksi.

Myös Elisabeth Cardis, Interphone-hanketta WHO:n alaisessa IARC:ssä (International Agency for Research on Cancer) vetänyt professori, tuki viime kesänä ranskalaisten syöpäspesialistien vetoomusta lasten kännykän käytön rajoittamiseksi. Cardisin kanta perustui kännykän pitkäaikaiskäytön todennäköisiin riskeihin.

Kannanotoissaan Interphone-tutkijat ovat kuitenkin jakautuneet kolmeen leiriin. Osa myötäilee matkapuhelinteollisuutta, toiset tuovat esille riskejä ja korostavat varovaisuutta. Kolmas leiri ei ota kantaa.

Interphone-tutkijoista moni on jäsenenä ICNIRP-komissiossa, jota on syytetty matkapuhelinteollisuuden etunäkökohtien ajamisesta. ICNIRP ei tunnusta matkapuhelinsäteilyn biologisia vaikutuksia, vaikka 70% tutkimuksista osoittaa niitä (www.bioinitiative.org).

Interphone -tutkimus julkaistaan pian

Kohta julkaistava Interphone-kooste on 13 maassa (Australia, Kanada, Tanska, Suomi, Norja, Iso-Britannia, Israel, Italia, Ranska, Saksa, Ruotsi, Uusi-Seelanti ja Japani) 30-59-vuotiailla aikuisilla tehty epidemiologinen seurantatutkimus, jonka tarkoitus oli selvittää, onko matkapuhelimen säteilyllä yhteyttä aivokasvainriskiin.

Monessa Interphonen yksittäisraportissa kännykän todetaan jopa suojaavan syövältä alta 10 vuoden käytössä. Valtaosa tiedeyhteisöstä on sitä mieltä, että kyse on Interphonen vakavista metodivirheistä, sillä heti kun tarkastellaan pitkäaikaiskäyttäjiä, kasvainriski kaksinkertaistuu. Hups! Mihin jäikään “suojaavaa vaikutus”?. Viiden Euroopan maan yhteistutkimuksessa – jossa Suomikin on mukana – tuli esille tilastollisesti merkitsevä yhteys kuulohermokasvaimeen ja glioomaan sillä puolella päätä, jolla kännykkää oli käytetty.

Kansainvälinen tiedemiesryhmä on allekirjoittanut raportin “Matkapuhelimet ja aivokasvaimet – 15 syytä huoleen” (Cellphones and Brain Tumours – 15 reasons for concern). Raportissa ruoditaan Interphone-tutkimuksen puutteita:

Interphonen karikot:

Osallistujien valinnassa virhe

Sekä aivokasvaimeen sairastuneilta että verrokeilta (=ei aivokasvainta) kysyttiin halukkuutta osallistua ?matkapuhelintutkimukseen?. On oletettavissa, että kontrollihenkilöt, jotka käyttävät matkapuhelinta, ovat halukkaampia osallistumaan kuin ne, jotka eivät käytä. Tällainen valintavirhe johtaa riskiä aliarvioivaan tulokseen. Valintavirheen merkitys kasvaa sitä mukaa kun kieltäytyjien osuus kasvaa. Interphone-tutkimuksessa kontrollien keskimääräinen kieltäytymisprosentti oli korkea: 41 %.

Sam Milham, tunnettu yhdysvaltalainen epidemiologi, joka on julkaissut yli 100 tieteellistä tutkimusta, korostaa, etteivät tiedelehdet olisi aiemmin hyväksyneet tutkimusta, jossa kieltäytyjien prosentuaalinen osuus olisi ollut näin korkea.

Jälkikäteen selvitettiin “vääristymän mahdollisuutta” kysymällä haastattelusta kieltäytyneiltä kontrolleilta käyttivätkö he matkapuhelinta vai eivät. Ilmeni, että 34% käytti ja 59% ei käyttänyt, mikä vahvistaa koehenkilöiden valinnassa tapahtuneen virheen.

Latenssiaika liian lyhyt

Aivokasvaimen latenssiaika (altistuksen ja diagnoosin välinen aika) on yli 30 vuotta kuten tupakan aiheuttaman keuhkosyövän tai asbestialtistuksen seurauksena kehittyvän mesoteliooman. Interphone-tutkimukseen osallistuneilla oli vähän yli 10 vuotta pisin kännykän käyttöaika. 11:sta eri maassa tehdyssä tutkimuksessa kolmessa oli erittäin vähän pitkäaikaiskäyttäjiä eikä niissä havaittu aivokasvaintapauksia. Kahdeksasta jäljelle jäävästä kolmessa oli vain alle 10 aivokasvaintapausta

Riskiä aliarvioitiin, koska pitkäaikaiskäyttäjiä ei ollut riittävästi.

Säännöllinen kännykän käyttäjä aliarvioitu

Interphone-protokollassa säännöllinen kännykän käyttäjä määritellään henkilöksi, joka on käyttänyt kännykkää vähintään kerran viikossa ainakin kuuden kuukauden ajan. Esimerkiksi Ison-Britannian tutkimuksesta ilmenee, että 85 % liittymän tilaajista oli käyttänyt kännykkää alle 5 vuotta ja 98 % alle 10 vuotta. Tilastot noudattelevat samaa linjaa kaikissa Interphone-maissa kännykkäliittymien äkillisen voimakkaan kysynnän vuoksi. Lyhyt latenssiaika ja tavanomaisen kännykän käyttäjän määritteleminen alakanttiin aliarvioivat riskiä.

Esimerkiksi Tanskan Interphone-tutkimuksessa työkännykät eli todelliset suurkuluttajat rajattiin ulkopuolelle. Juuri näitä henkilöitä olisi pitänyt tutkia. Tanskalainen neurologi Albert Gjedde raportoi WHO:lle havaitsemistaan puutteista. WHO tunnusti virheet, mutta ei puuttunut tutkimuksen kulkuun. Lehdistö uutisoi Tanskan suurtutkimusta: “Kännykkä vapautettu syöpäriskistä.”

Lapset ja nuoret ulkopuolelle

Interphone-tutkimuksessa rajattiin nuoret kännykänkäyttäjät ulkopuolelle, vaikka juuri he ovat riskiryhmässä. Teollisuudesta riippumattomasti rahoitetussa Lennart Hardellin tutkimuksessa on nähty riskin kohoavan 717% nuorilla aikuisilla (20-29) verrattuna vanhempaan ikäryhmään (35%). Tutkimus koskee analogisia puhelimia. Digitaalisen kännykän kohdalla riski nuorilla, alta 20-vuotiailla, kohoaa 420%. Ionisoivan säteilyn osalta on nähty vastaava riski lasten altistumista selvitettäessä.

Muita langattomia lähteitä ei huomioitu

Interphone-tutkimuksessa ei huomioida altistusta muille langattomille puhelimille tai lähettimille. DECT-puhelimen käyttö yhdessä kännykän kanssa lisäsi (Hardell & al.) tutkimuksessa aivokasvainriskiä tilastollisesti merkitsevästi (9-kertaiseksi).

Asuinpaikka vaikutti tulokseen

Maaseudulla asuvien altistuksessa kaupungeissa asuviin on eroja.

Maaseudulla asuvien altistus voi olla suurempaa kuin kaupungeissa, koska tukiasemaverkko on harvempi ja kännykkä joutuu nostamaan tehojaan ottaessaan yhteyttä antenniin. Suurin osa Interphonessa tutkittavista oli kaupunkilaisia. Hardellin ruotsalaistutkimuksessa on nähty enemmän syöpätapauksia maaseudulla asuvilla.

Yleistyneet syöpätyypit analyysin ulkopuolella

Monet yleistyneet syöpätyypit kuten aivolymfooma, neuroepiteliaaliset kasvaimet ym. on jätetty Interphonen ulkopuolelle. Aivolymfooma on yleistynyt länsimaissa, mikä huolestuttaa lääkäreitä.

Interphonessa huomioidaan vain kuulohermokasvaimet, gliooma ja meningeooma. Kuulohermokasvaimet on jätetty nyt julkaistavan Interphone-analyysin ulkopuolelle, mikä herättää ihmetystä. Monissa osatutkimuksissa kuulohermokasvainriski on tullut esille pitkäaikaiskäytössä.

Gliooma-potilaista suurin osa haastattelematta

Suuri määrä gliooma-potilaista kuoli, tai oli liian heikkoja osallistuakseen tutkimukseen (23%). Heidän omaisiaan olisi pitänyt haastatella sairastuneiden kännykän käyttötavoista.

Käytettiinkö teleoperaattorin tietoja/muistivirhe haastattelussa

Tutkimuksessa haastateltiin koehenkilöitä heidän kännykän käyttötavoistaan. Vähän kännykkää käyttävät aliarvioivat ja paljon käyttävät yliarvioivat puheluidensa määrän.Tämä johtaa riskin aliarvioimiseen. Käytettävissä oli myös teleoperaattoreilta saadut laskutustiedot, joihin vastauksia verrattiin. Vai verrattiinko? Yhdessäkään tutkimuksessa ei raportoida laskutustietoja vaan todetaan, että “luotettiin muistinvaraisiin tietoihin”. Joko raportissa oli virhe tai teleoperaattorin tietoja ei koskaan käytetty.

Rahoitus puolueellista

Rahoitus tuli puolueellisista lähteistä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että rahoittajan toiveet vaikuttavat tutkimustuloksiin. Interphone-tutkimuksen rahoitus tuli pääosin teleoperaattoreilta ja niiden yhteenliittymiltä.

Israelin Interphone -hankkeen vetäjä, professori Siegal Sadetzki korostaa varovaisuusperiaatteen mekitystä, koska on jo olemassa riittävästi “punaisia lippuja”, vaikka täyttä tieteellistä varmuutta asiasta ei olisikaan. Israel (ja Suomi) ovat sikäli parhaita tutkimuskohteita, koska näissä maissa matkapuhelintiheys on pitkään ollut korkeimpia maailmassa. Israelin osatutkimuksessa oli mukana pitkään ja paljon matkapuhelinta käyttäneitä. Professori Siegal Sadetzki havaitsi yli 10 vuotta matkapuhelinta käyttäneillä lisääntyneen sylkirauhassyövän riskin. Riski ilmeni erityisesti maaseudulla asuvilla.

Sadetzki korostaa, että 10 vuotta jatkunut käyttö on vähimmäisaika, jonka perusteella voidaan luotettavati tarkastella kasvainriskiä. Hän otti esimerkin ionisoivan säteilyn syöpäriskistä: Kun Hiroshimaan ja Nagasakin atomipommien jälkeisiä syöpäriskejä tutkittiin, aivokasvainriskistä pystyttiin julkaisemaan raportti vasta 1994 – 50 vuotta myöhemmin.

“Israelin terveysministeriö on antanut kehotuksen noudattaa varovaisuutta raporttini ja muissa maissa saatujen tutkimustulosten pohjalta”, korostaa Sadetzki.

USA:n senaatissa esillä kasvainriski

USA:n senaatin kuulemistilaisuus järjestettiin 14.-15.9.2009. Tapahtumaa isännöi senaattori Arlen Specter, jolla itsellään on ollut aivokasvain. Specter on toipunut, ja haluaa nostaa esille matkapuhelimenkäytön mahdollisia riskejä. Pittsbourhgin yliopiston syöpätutkija, professori Devra L Davis toimi tilaisuuden pääorganisaattorina. Davis kommentoi puheenvuorossaan: “Aivosyöpä on yleistynyt monissa maissa etenkin nuorilla aikuisilla myös USA:ssa. USA:ssa aivosyöpä on syöpätyypeistä yleisin kuolinsyy lapsilla. Samoin Ruotsissa ja Australiassa.Tähän asiaan on kiinnitettävä enenevässä määrin huomiota.” Davis viittasi puheenvuorossaan lisäksi matkapuhelimen turvanormina käytettävään SAR-arvoon, joka ei millään tavalla suojaa lapsen aivoja säteilyltä, vaan mittaa aikuisen miehen pään kokoisella mallilla säteilyn absorboitumista. SAR-arvo mittaa vain kudokseen kohdistuvaa lämpösäteilyä eikä esimerkiksi verenkierrossa tai välittäjäaineissa tapahtuvia muutoksia.

Professori Davis viittasi kollegansa, professori Om P. Gandhin tutkimuksiin, jotka osoittavat, että matkapuhelinsäteily imeytyy lasten aivoihin huomattavasti syvemmälle kuin aikuisilla. Sveitsiläistutkija Niels Kuster on vahvistanut Gandhin havainnot.

Davis: “Lapsen kallo on ohuempi ja kudokset sisältävät enemmän nestettä. Vaikkakin altistuminen lapsilla ja aikuisilla olisi sama säteilyn osalta, vahinko lapsen kehittyville aivoille on paljon suurempi.” Gandhin tai Davisin lapsenlapset eivät käytä matkapuhelinta.

“Nykyisen tieteellisen epävarmuuden vallitessa on ennenaikaista sanoa, että matkapuhelimet olisivat turvallisia”, kommentoi Suomen Säteilyturvakeskuksen tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski, joka oli senaatin kuultavana. Hän kritisoi myös nykyisiä turvanormeja riittämättömiksi, koska säteilyn pitkäaikaisvaikutuksista väestötasolla, erityisesti lapsilla, on olemassa vähän tutkimustietoa

Monet tutkijat vaativat kannanotoissaan uutta turvastandardia. Professori Martin Blank Columbian yliopistosta kritisoi SAR-mittausta: “SAR on riittämätön ja harhaanjohtava. Kudoksen lämpeneminen ei välttämättä merkitse mitään. DNA-muutokseen tarvitaan tietty määrä energiaa, joka saattaa jo olla kulunut eikä välttämättä edes mitattavissa ennen kuin lämpötila kohoaa ja energia voidaan mitata.” “Ihmisiä on johdettu uskomaan, että näillä standardeilla olisi jotakin merkitystä, mutta tämä ei pidä paikkaansa”, kommentoi Blank. Jo 15 tutkimuksessa, joissa on altistettu ihmisen soluja matkapuhelinsäteilylle, on havaittu DNA-muutoksia.

Kirurgit huolestuneita lapsista

Lasten altistuminen huolestuttaa myös lääkäreitä. Aivokirurgi Charlie Theo varoitti Australian ABC-kanavalla lasten vanhempia 5.4.2009 . “I am incredibly worried, concerned, depressed at the number of kids I am seeing coming in with brain tumours. Malignant brain tumours. Just in the last fhree or four weeks I`ve seen nearly half a dozen kids with tumours which really should have been bening and they have all been nasty, malignant brain tumours. We are doing something terribly wrong??..The dramatic increase in the incidence of brain tumours has coincided with the increase in mobile phone use. We have to at least make the public aware of the potential causes of that.”

Theon kollega Kevin O`Neill Isosta-Britanniasta kertoi, että hänen osastollaan (Imperial College, London) lasten aivokasvaintapaukset ovat kaksinkertaistuneet viime vuosina. Lasten aivokasvaimet ovat lisääntyneet Isossa-Britanniassa 33% vuosina 2001-2007.

Ranskassa hallitus on suhtautunut vakavasti lapsiin kohdistuvaan riskiin: Hallituksen toimenpiteitä ovat mm. alta 12-vuotiaille suunnatun mainonnan ja markkinoinnin kieltäminen, alta 6-vuotiaille soveltuvien kännyköiden myyntikielto sekä ainoastaan tekstiviestejä vastaanottavien ja lähettävien kännyköiden valmistuksen kehittäminen.

Hardell, Hansson Mild & Carlberg – puolueetonta tiedettä

The Pathophysiology-tiedelehdessä keväällä 2009 julkaistu epidemiologien Hardell, Carlberg & Hansson Mild meta-analyysi tiedemiesten omista ja Interphone-tutkimuksista osoittaa, että gliooman riski kaksinkertaistuu aikuisilla sillä puolella päätä, jolla puhelinta on käytetty yli 10 vuotta. Kuulohermokasvaimen riski kohoaa 1,6-kertaiseksi. Myös sylkirauhassyövän ja kivessyövän osalta nähtiin kasvua. Hardell & al muistuttavat, että arvio on vieläkin alakanttiin teollisuuden rahoittamassa Interphone-tutkimuksessa esiintyvien vakavien metodologisten puutteiden vuoksi.

Hardellin omassa tutkimuksessa osoitetaan, että jokainen 100 tuntia lisää aivokasvainriskiä keskimäärin 5%, jokainen vuosi 8% ja yli 10 vuotta jatkunut käyttö lisää aivokasvainriskiä 280%. Ruotsin syöpäsäätiö rahoittaa Hardellin tutkimusta, joka on jatkunut jo vuodesta 1994.

Euroopan Ympäristöviraston kannanotto

Merkittävä kannanotto saatiin myös Euroopan Ympäristövirastolta, EEA:lta. Johtaja, professori Jacquie McGlade: “Tällä hetkellä matkapuhelimen aiheuttamasta kasvainriskistä on valitettavasti vahvempaa näyttöä kuin kaksi vuotta sitten, kun edellisen kerran annoimme kehotuksen noudattaa varovaisuutta. Tosin näyttö on rajoitettu ja kiistelty edelleen.” McGlade vaatii tehokasta tiedotusta varovaisuusperiaatteen noudattamiseksi ja kehottaa harkitsemaan SAR:n tilalle uusia säteilyn turvanormeja.

McGlade puolusti myös “varoituskelloja soittavia” tutkijoita. “Aiemmista ympäristökatastrofeista esim. lyijyn ja elohopean osalta on nähty, etteivät “varoituskellojen soittajat” saaneet tutkimuksilleen jatkorahoitusta, heitä syrjittiin tiedeyhteisössä ja heidän tieteellistä riippumattomuuttaan kohtaan hyökättiin. Ei olisi yllättävää, että näin tapahtuisi myös sähkömagneettisten kenttien riskejä esiin tuoville tutkijoille”, kommentoi McGlade. Hänen mukaansa tieteellisten yhdistysten, lakimiesten ja poliitikkojen pitäisi löytää välineet paremmin turvata tiedemiesten riippumattomuus.

McGlade korostaa, että teollisuuden rahoitusosuus on toki tervetullutta, mutta esimerkiksi tutkimusveron muodossa, jota riippumattomat tahot ohjaisivat projekteihin. Tämä estäisi teollisuuden edustajien pääsyn ohjausryhmään, mikä puolestaan takaisi, ettei teollisuus vaikuttaisi hankkeen suunnitteluun tai loppupäätelmiin. EU:n sisällä Ranskassa on käsitelty hallitustasolla matkapuhelinteollisuuden edustajien jääväämistä tutkimushankkeista.

Teollisuuden osuus projekteissa rahoittajana on merkittävä. Suomessa on lähes “maan tapa”, että Nokia voi olla mukana omien tuotteidensa terveysvaikutuksia selvittelevissä projekteissa. Nokia on julkisuudessa paljon puhunut yhteiskuntavastuustaan. Ottaisivatko matkapuhelinteollisuuden edustajat nyt moraalisen vastuun itsensä jääväämisestä omien tuotteidensa terveysvaikutustutkimuksista?

Säteilyturvakeskukselle terveiset

Suomi on lasten kännykän käytön suhteen kuin alikehittyneet maat, joissa tukeudutaan yhteen tarjolla olevaan tekniikkaan, johon kytketään peruuttamattomasti lukuisia elintärkeitä palveluita. Suomessa karsitaan edelleen lankaverkkoa syrjäseuduilla (=ei huolleta). Jo kerran aikaistetuksi julistettu valokuidun rakentaminen pitkittyy jälleen. (Valokuidun kautta olisi mahdollisuus saada kiinteä VOIP-puhelin.) Kaupungeissa ihmiset luopuvat vapaaehtoisesti lankapuhelimista hinnoittelun ja operaattoreiden markkinointikampanjan seurauksena.

Miksi Säteilyturvakeskus ei selkeästi kehota perheitä säilyttämään lankapuhelin pääasiallisena puhelimena? Nyt karsitaan kiinteää verkkoa ja tuodaan markkinoille uusia tekniikoita kuten 4G siinä uskossa, että Säteilyturvakeskuksen lapsille suunnattu kehotus noudattaa varovaisuutta olisi pelkkä muodollisuus vailla tieteellistä pohjaa. Tällaisella asenteella rakennamme yhteiskuntaamme lentohiekalle.

  • Lasten ja aikuisten on hyvä käyttää lankapuhelinta pääasiallisena puhelimena.
  • Käytä kännykkää vastaajana. Soita lankapuhelimesta takaisin kännykkään tulleisiin puheluihin.
  • Käytä kaiutin-toiminnolla varustettua kännykkää tai johdollista handsfreetä – ei kuitenkaan langatonta Bluetooth-laitetta. Vanhempien on opastettava lapsia handsfree-laitteen käytössä.
  • Suosi tekstiviestejä
  • Älä säilytä kännykkkää lähellä kehoa.
  • Älä käytä langatonta DECT-puhelinta. Puhelimen kantaosa toimii tukiasemana ja säteilee voimakkaasti.
  • Älä puhu junassa, autossa tai metrossa.

Erja Tamminen

Tietokirjailija

Järvenpää


Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa.
Luonnon sähkömagnetismi ja uusi teknologia
Ihminen on sen sijaan luonut ympärilleen keinotekoisen sähkömagneettisen ympäristön, joka haavoittaa luonnon heikkojen kenttien informaation varassa toimivia lajeja; lintuja ja mehiläisiä.
Kännykkätiede – pelissä rahat ja henki
“Altistaako runsas matkapuhelimenkäyttö kasvainriskille” on kysymys, joka edelleen odottaa lopullista vastausta.