KÄNNYKÄN PITKÄAIKAISKÄYTTÖ LISÄÄ KASVAINRISKIÄ

Maailman terveysjärjestö, WHO:n Interphone -tutkimuksessa nähdään kohonnut gliooma-riski  erityisesti kännykän pitkäaikaiskäyttäjillä sillä puolella päätä, jolla kännykkää on käytetty. Riskiryhmään luokitellaan yli kymmenen vuotta, 30 minuuttia päivässä kestänyt käyttö.

Interphone-tutkimus on 13 maassa (Australia, Kanada, Tanska, Suomi, Norja, Iso-Britannia, Israel, Italia, Ranska, Saksa, Ruotsi, Uusi-Seelanti ja Japani) 30-59-vuotiailla aikuisilla tehty epidemiologinen seurantatutkimus.

Interphone-hanketta WHO:ssa koordinoinut prof. Elisabeth Cardis on useissa yhteyksissä muistuttanut, että Interphone sisältää vakavia metodologisia virheitä ja matkapuhelimen käytön riskejä aliarvioivia tekijöitä. Tämä tulee esille mm. siinä, että alle 10 vuoden käytöllä olisi syövältä suojaava vaikutus. Vaikutus kuitenkin katoaa latenssiajan pidentyessä (yli 10 vuotta). Riskejä aliarvioivista tekijöistä huolimatta, yli 10 vuoden käyttö nähdään terveysriskinä.

Israelin Interphone-tutkija Siegal Sadetzki: -Useissa Interphone-tutkimuksissa, mukaan lukien Israelin Interphone, nähdään joitakin vaikutuksia pitkäaikaiskäytössä, joten miksi emme ryhtyisi yksinkertaisilla toimenpiteillä rajoittamaan altistusta vaikkapa varmuuden vuoksi-

Matkapuhelinteollisuus on rahoittanut Interphone-hanketta EU:n ohella. Suuri osa Interphone-tutkijoista on myös mukana ICNIRP-komissiossa, jonka  politiikalla on elektroniikkateollisuuden tuki.

INTERPHONEN RISKIÄ ALIARVIOIVAT METODIVIRHEET:

(lähde: Cellphones and Brain Tumours, 15 reasons for concern)

http://www.radiationresearch.org/pdfs/15reasons.asp)

1. Osallistujien valinnassa virhe

Sekä aivokasvaimeen sairastuneilta että verrokeilta (=ei aivokasvainta) kysyttiin halukkuutta osallistua matkapuhelintutkimukseen. On oletettavissa, että kontrollihenkilöt, jotka käyttävät matkapuhelinta, ovat halukkaampia osallistumaan kuin ne, jotka eivät käytä. Tällainen valintavirhe johtaa riskiä aliarvioivaan tulokseen. Valintavirheen merkitys kasvaa sitä mukaa kun kieltäytyjien osuus kasvaa. Interphone-tutkimuksessa kontrollien keskimääräinen kieltäytymisprosentti oli korkea: 41 %.

Sam Milham, tunnettu yhdysvaltalainen epidemiologi, joka on julkaissut yli 100 tieteellistä tutkimusta, korostaa, etteivät tiedelehdet olisi aiemmin hyväksyneet tutkimusta, jossa kieltäytyjien prosentuaalinen osuus olisi ollut näin korkea.

Jälkikäteen selvitettiin vääristymän mahdollisuutta Kysymällä haastattelusta kieltäytyneiltä kontrolleilta käyttivätkö he matkapuhelinta vai eivät. Ilmeni, että 34% käytti ja 59% ei käyttänyt, mikä vahvistaa koehenkilöiden valinnassa tapahtuneen virheen.

2. Latenssiaika liian lyhyt

Aivokasvaimen latenssiaika (altistuksen ja diagnoosin välinen aika) on yli 30 vuotta kuten tupakan aiheuttaman keuhkosyövän tai asbestialtistuksen seurauksena kehittyvän mesoteliooman. Interphone-tutkimukseen osallistuneilla oli vähän yli 10 vuotta pisin kännykän käyttöaika. 11:sta eri maassa tehdyssä tutkimuksessa kolmessa oli erittäin vähän pitkäaikaiskäyttäjiä eikä niissä havaittu aivokasvaintapauksia. Kahdeksasta jäljelle jäävästä kolmessa oli vain alle 10 aivokasvaintapausta Riskiä aliarvioitiin, koska pitkäaikaiskäyttäjiä ei ollut riittävästi.

3. Säännöllinen kännykän käyttäjä aliarvioitu

Interphone-protokollassa säännöllinen kännykän käyttäjä määritellään henkilöksi, joka on käyttänyt kännykkää vähintään kerran viikossa ainakin kuuden kuukauden ajan. Esimerkiksi Ison-Britannian tutkimuksesta ilmenee, että 85 % liittymän tilaajista oli käyttänyt kännykkää alle 5 vuotta ja 98 % alle 10 vuotta. Tilastot noudattelevat samaa linjaa kaikissa Interphone-maissa kännykkäliittymien äkillisen voimakkaan kysynnän vuoksi. Lyhyt latenssiaika ja tavanomaisen kännykän käyttäjän määritteleminen alakanttiin aliarvioivat riskiä.

4. Lapset ja nuoret ulkopuolelle

Interphone-tutkimuksessa rajattiin nuoret kännykänkäyttäjät ulkopuolelle, vaikka juuri he ovat riskiryhmässä. Teollisuudesta riippumattomasti rahoitetussa Lennart Hardellin tutkimuksessa on nähty riskin kohoavan 717% nuorilla aikuisilla (20-29) verrattuna vanhempaan ikäryhmään (35%). Tutkimus koskee analogisia puhelimia. Digitaalisen kännykän kohdalla riski nuorilla, alta 20-vuotiailla, kohoaa 420%. Ionisoivan säteilyn osalta on nähty vastaava riski lasten altistumista selvitettäessä.

5. Muita langattomia lähteitä ei huomioitu

Interphone-tutkimuksessa ei huomioida altistusta muille langattomille puhelimille tai lähettimille. DECT-puhelimen käyttö yhdessä kännykän kanssa lisäsi (Hardell & al.) tutkimuksessa aivokasvainriskiä tilastollisesti merkitsevästi (9-kertaiseksi).

6. Asuinpaikka vaikutti tulokseen

Maaseudulla asuvien altistuksessa kaupungeissa asuviin on eroja. Maaseudulla asuvien altistus voi olla suurempaa kuin kaupungeissa, koska tukiasemaverkko on harvempi ja kännykkä joutuu nostamaan tehojaan ottaessaan yhteyttä antenniin. Suurin osa Interphonessa tutkittavista oli kaupunkilaisia. Hardellin ruotsalaistutkimuksessa on nähty enemmän syöpätapauksia maaseudulla.

7. Yleistyneet syöpätyypit analyysin ulkopuolella

Monet yleistyneet  syöpätyypit kuten aivolymfooma, neuroepiteliaaliset kasvaimet ym. on jätetty Interphonen ulkopuolelle. Aivolymfooma on yleistynyt länsimaissa, mikä huolestuttaa lääkäreitä. Interphonessa huomioidaan vain kuulohermokasvaimet, gliooma ja meningeooma. Kuulohermokasvaimet on jätetty nyt julkaistavan Interphone-analyysin ulkopuolelle, mikä herättää ihmetystä. Monissa osatutkimuksissa kuulohermokasvainriski on tullut esille pitkäaikaiskäytössä.

8. Gliooma-potilaista suurin osa haastattelematta

Suuri määrä gliooma-potilaista kuoli, tai oli liian heikkoja osallistuakseen tutkimukseen (23%). Heidän omaisiaan olisi pitänyt haastatella sairastuneiden kännykän käyttötavoista.

9.Käytettiinkö teleoperaattorin tietoja/muistivirhe haastattelussa

Tutkimuksessa haastateltiin koehenkilöitä heidän kännykän käyttötavoistaan. Vähän kännykkää käyttävät aliarvioivat ja paljon käyttävät yliarvioivat puheluidensa määrän.Tämä johtaa riskin aliarvioimiseen. Käytettävissä oli myös teleoperaattoreilta saadut laskutustiedot, joihin vastauksia verrattiin. Vai verrattiinko? Yhdessäkään tutkimuksessa ei raportoida laskutustietoja vaan todetaan, että luotettiin muistinvaraisiin tietoihin. Joko raportissa oli virhe tai teleoperaattorin tietoja ei koskaan käytetty.

10. Rahoitus puolueellista

Rahoitus tuli puolueellisista lähteistä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että rahoittajan toiveet vaikuttavat tutkimustuloksiin. Interphone-tutkimuksen rahoitus tuli pääosin teleoperaattoreilta ja niiden yhteenliittymiltä. Myös EU oli rahoittajana mukana. Teollisuusden vaikutus EU:un on taloudellisesti merkittävä.

Hardell, Hansson Mild & Carlberg  - kasvainriski nähty ensin

(Lähde: The Pathophysiology,Vol.16, issue 2-3, August, 2009)

http://www.ntia.doc.gov/broadbandgrants/comments/71B9.pdf

Hardell, Carlberg & Hansson Mild meta-analyysi tiedemiesten omista ja Interphone-tutkimuksista osoittaa, että gliooman riski yli kaksinkertaistuu aikuisilla sillä puolella päätä, jolla puhelinta on käytetty yli 10 vuotta. Hardell muistuttaa, että riski on  alakanttiin Interphone-hankkeen metodologisten virheiden vuoksi. Hardellin omat tutkimukset selvittävät eri syöpätyyppejä laajemmin kuin Interphone.

Hardellin työryhmä raportoi, että jokainen 100 tuntia lisää aivokasvainriskiä keskimäärin 5%, jokainen vuosi 8% ja yli 10 vuotta jatkunut käyttö lisää aivokasvainriskiä 280%. Ruotsin syöpäsäätiö rahoittaa Hardellin tutkimusta.

(Seung-Kwon Myung & al. Mobile Phone Use and Risk of Tumors:A Meta-Analysis

Journal of Clinical Oncology,Vol 27 No 33, November 20, 2009)

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19826127

Lokakuussa 2009 julkaistiin Journal of Clinical Oncology-tiedelehdessä 23 tutkimusta käsittävä, laaja meta-analyysi.  Korealais-amerikkalainen (Seung-Kwon) raportti sisältää mm. sekä teollisuuden ja EU:n yhdessä rahoittaman Interphone-tutkimuksen että säätiöpohjaisia Hardellin ruotsalaistutkimuksia. Seung-Kwon johtopäätös on, että säätiörahoitteisissa kasvainriski näkyy tilastollisesti merkitsevänä (OR 4,4), kun taas teollisuuden Interphone aliarvioi sitä. Hardellin seitsemän tutkimusta rankattiin analyysissä kahdeksan laadukkaimman joukkoon.

TAPAHTUMIA JA SEURAUKSIA

Case: Hardellin tutkimuksiin viitattiin myös Italian tuomioistuimessa, kun Paduan yliopiston professori Angelo Davis perusteli potilaansa Innocent Marcolinin sairastumista.  Marcolini oli käyttänyt työssään kännykkää yli 10 vuoden ajan ja hänelle kehittyi kolmoishermokasvain. Marcolini sai korvauksen työperäisestä vammasta: ?Altistus jatkui yli 10 vuotta ja oli todennäköinen syy herra Marcolinin sairastumiselle.?

Päätös on merkittävä ennakkotapaus EU:ssa.

(Lähde: Radio Vega/Granskat, 4/2010, toimittaja Mercadante)

http://arenan.yle.fi/audio/805586

Handsfree välttämätön lapsilla

(Lähde:http://www.microwavenews.com/children.adults.html)

Lasten on perusteltua  käyttää handsfreetä. Amerikkalainen Utahin yliopiston tutkija Om Gandhi osoitti jo 15 vuotta sitten, että lapset altistuvat kännykkään puhuttaessa suuremmille kenttävoimakkuuksille kuin aikuiset. Lasten fysiologiset ominaisuudet, kuten ohuempi kallon luu ja iho sekä pienemmät korvat läpäisevät säteilyä laajemmalle alueelle aivoissa kuin aikuisella.

Hermosto on kehitysvaiheessa ja lasten erityinen herkkyys ympäristöaltisteille tunnustetaan.

Physics in Biology and Medicine ?tiedelehdessä (4/2010) prof. Andreas Christ toteaa, että lasten päässä luuytimen kohdalla matkapuhelinsäteily saattaa olla jopa 10 kertaa voimakkaampaa kuin aikuisella. (http://iopscience.iop.org/0031-9155/55/7/001) Myös tutkijakaksikko Azadeh Peyman ja Gamelia Gabriel (MCL Technology, Lontoo) on nähnyt lasten ja aikuisten aivokudoksen reagoinnissa säteilylle eroja. Lasten luuydin on nestepitoisempi ja absorboi säteilyä tehokkaammin. Luuydin on biologisesti merkittävä, verisoluja tuottava orgaani. (http://iopscience.iop.org/0031-9155/54/2/004)

SAR-arvo mittaa matkapuhelimesta kehoon absorboituvaa energiaa painoyksikköä kohti. Suomessa suurin sallittu SAR-arvo on 2 W/kg. Yhdysvalloissa standardi on tiukempi, 1,6 W/kg, koska SAR-mittaustapa on tarkempi. Euroopassa SAR-arvoa mitataan säteilyn keskimääräisenä arvona 10 g kohti, kun USA:ssa mittausyksikkö on pienempi, 1 g. Sekä Euroopassa että USA:ssa mitataan kuitenkin keskiarvoa koko pään alueella, jolloin huippuarvot, jotka kudoksen ominaisuuksien tai sijainnin vuoksi voivat olla huomattavasti keskiarvoa korkeampia, jäävät huomioimatta. Mittausmenetelmää on kehitettävä:

Professori Henry Lai, Washingtonin yliopisto, Seattle, USA: ?SAR-arvoa on syytä ryhtyä mittaamaan pienempinä tilavuusyksikköinä kuin 10 g tai 1 g kohti. Kussakin tilavuusyksikössä on kuitenkin mahdollista tarkastella säteilyn vaikutusta jopa 100 000 soluun kerrallaan. Mikäli tarkastelun kohteena on luuydin, säteily vaikuttaa puna- ja valkosoluihin sekä kantasolutuotantoon.?

Saksassa lapsille myydäänkin sinisellä enkelikuviolla varustettuja vähemmän säteileviä puhelimia ja Ranskassa lapsille tarjotaan tekstiviestejä lähettäviä ja vastaanottavia laitteita.

Kirurgit huolestuneita lapsista

Lasten altistuminen huolestuttaa myös lääkäreitä. Aivokirurgi Charlie Theo varoitti Australian ABC-kanavalla lasten vanhempia 5.4.2009 . -I am incredibly worried, concerned, depressed at the number of kids I am seeing coming in with brain tumours. Malignant brain tumours. Just in the last fhree or four weeks I`ve seen nearly half a dozen kids with tumours which really should have been bening and they have all been nasty, malignant brain tumours. We are doing something terribly wrong.The dramatic increase in the incidence of brain tumours has coincided with the increase in mobile phone use. We  have to at least make the public aware of the potential causes of that.-

http://www.abc.net.au/lateline/content/2008/s2533725.htm

Samansisältöisen varoituksen antoi huhtikuussa 2010 Kalifornian yliopiston Mooren syöpäkeskuksen tohtori, kirurgi Santosh Kesari. Videolla:

http://www.youtube.com/user/Vidiootix#p/a/u/O/oQOX6QGWbjg

Erja Tamminen

Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen