Artikkelit
"Big news" - Matkapuhelinsäteily aiheuttaa mahdollisesti syöpää
Erja Tamminen
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen
Aiheuttavatko kännykät syöpää? Mahdollisesti. Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos (IARC) luokitteli Ranskan Lyonissa pidetyssä kokouksessa matkapuhelinsäteilyn ja radiotaajuiset verkot alueella 1 – 40 GHz ”mahdollisesti karsinogeeniseksi”. Matkapuhelimen käyttö voi tieteellisten raporttien mukaan lisätä gliooma- ja kuulohermokasvainriskiä erityisesti suurkuluttajilla.
IARC:n monografioita on pidetty niin sanottuna ”kultaisena standardina”. Luokitus 2B ”mahdollisesti karsinogeeninen” saavutettiin lähes yksimielisesti. Valtaosa paneeliin kutsutuista 31 asiantuntijasta äänesti sen puolesta. Samaan kategoriaan kuuluvat esimerkiksi lyijy, pakokaasut, jotkut torjunta-aineet ja kahvi.
Lue lisää: "Big news" - Matkapuhelinsäteily aiheuttaa mahdollisesti syöpää
Disconnect - Kytke kännykkäsi pois päältä
Lähde: Devra Davis, Disconnect ISBN 978-0-525-95194-0Erja Tamminen
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen
Professori Devra Davis, tunnettu amerikkalainen tutkija ja tiedekirjoittaja, julkaisi äskettäin matkapuhelimen terveysvaikutuksista kansainvälistä keskustelua herättäneen tietokirjan. Davis alkoi viisi vuotta sitten kiinnostua kännyköiden mahdollisista terveysvaikutuksista. Kuten monet muut Davis uskoi, että kännykät ovat turvallisia. Ajatus riskeistä tuntui ”naurettavalta”. Nyt Davis ehdottaa kirjassaan joukon varotoimia meille itse kullekin ja erityisesti lapsille sekä raskaana oleville naisille. Hän kertoo myös, miten raha jälleen kerran on näyttämöllä mukana.
Kännyköiden historia palautuu Toiseen maailmansotaan ja tutkateknologiaan ja saksalaisten yritykseen valloittaa Englanti. Saksalaisilla oli sama kohtalo kuin aikanaan espanjalaisella Suurella Armadalla, kun myrskyaallot tulivat brittien avuksi. Nyt britit pelasti taas aaltojen - radioaaltojen - parempi hallinta. Sivuvaikutuksina tutka-aallot kypsyttivät taivaalla lintuja ja steriloivat merimiehiä. Elämme nyt liki kaikkialle tunkeutuvien, joskin paremmin aisoihin saatettujen aaltojen meressä. Laitteet ovat kehittyneet raskaista laatikoista pieniinkin kämmeniin sopiviin muotoihin ja siirtyneet sotilaiden ammattikäytöstä jopa lasten seurusteluvälineiksi.
Bellin laboratorioiden tutkimuspäällikkö Joel S. Engel, kännykkäidean keksijä, sai luultavasti ensimmäisen kännykkäpuhelun 3.4.1973.
"Päivämme päättyvät, kun vaikenemme asioista, jotka merkitsevät". (Martin Luther King)
Vuonna 1993 alkanut Susan Reynardin aivokasvainoikeudenkäynti mahdollisesti käynnisti mobiiliteknologian tutkimuksen laajemmin. Kännyköiden terveysvaikutukset ovat nykyisin varsin hyvin tunnettuja.
Tutkija Mays Swicord osoitti jo –90-luvulla Marylandin yliopistossa, että mikroaallot rikkovat DNA-rihmoja aivoissa. Tästä huolimatta Yhdysvaltain Ravinto- ja lääkevalvontaviranomainen (Food and Drug Administration) FDA – Mays Swicord yhtenä standardointityöryhmän jäsenenä - valitsi linjan, ettei näitä ilmeisen vaarattomia laitteita tarvitse ennalta testata. Vuonna 1994 FDA hyväksyi kännykät yleiseen käyttöön.
Lähes samaan aikaan Mays Swicord siirtyi Motorolan palvelukseen. Motorolalla toinen tutkija, Jerry Phillips, julkaisi vuonna 1997 geenitutkimuksen, jossa kännykkäsäteilylle altistettujen jyrsijöiden geeneissä havaittiin merkittäviä eroja verrattuna säteilylle altistamattomiin eläimiin. Raportti oli kiusallinen Motorolalle. Phillipsin tutkimus julkaistiin Bioelectromagnetics-tiedelehdessä, jonka toimituskunnassa myös Motorolan Swicord istui. Julkaistun artikkelin loppuun ilmestyi lause: "Luultavasti tuloksilla ei ole mitään fysiologista merkitystä". Tuosta seurasi kiista, ja Phillipsin työ päättyi Motorolalla ja hänen USA:n Puolustusministeriön apurahansa loppuivat.
Microwave News -lehti raportoi 1993, että FDA oli todennut useiden tutkimusten osoittavan, että mikroaaltosäteet lisäävät syöpävaaraa, mutta vuonna 2000 FDA kuitenkin ilmoitti: "tällä hetkellä ei ole riittävästi tietoa siitä, ovatko langattomat teknologiat turvallisia vai onko niistä vaaraa. Lisää tutkimuksia terveysvaikutuksista tarvitaan."
Oikeus tutkia totuuden löytämiseksi on myös velvollisuus (Albert Einstein)
Teollisuus valvoo etujaan. Monet tutkijat ovat huomanneet, että teollisuudelle kielteisten tutkimustulosten julkaiseminen merkitsee tutkimusrahojen kuivumista tai muuta hyökkäystä - kuten syytöksiä tieteellisistä väärinkäytöksistä. Tämän on saanut kokea itävaltalainen professori Franz Adlkofer vuodesta 2008. Hän oli työskennellyt teollisuuden rahoittamissa tutkimushankkeissa pitkään, mutta sitten hän julkaisi teollisuudelle kielteisiä tuloksia. Hän havaitsi REFLEX-tutkimuksessa, että radiotaajuinen uusimpien kännyköiden (2G js 3G) säteily vahingoitti DNA:ta soluviljelmissä. Adlkoferin mukaan markkinoilla olevat 3G-puhelimet ovat haitallisempia kuin 2G-puhelimet.
Kännykät ovat mikroaaltolähettimiä. Mitä pienempiä aallot ovat, sitä enemmän energiaa tarvitaan viestin saamiseen perille pitkällä matkalla. Nykyiset kännykät lähettävät viestinsä pulssimuotoisena. Osa ihmisistä herkistyy. WHO:n entinen pääjohtaja, myös Norjan pääministerinä toiminut Gro Harlem Brundtland, oli ensimmäisiä lääkäreitä, jotka huomasivat oireilevansa kännyköille vuonna 2002.
Brundtland uskoi INTERPHONE- aivokasvaintutkimuksen tuovan tärkeätä tietoa uuden teknologian riskeistä. INTERPHONE -tutkimuksen julkistaminen tapahtui vasta äskettäin – toukokuussa 2010. Matkapuhelinteollisuus oli suurella osuudella mukana rahoittamassa hanketta. Kesti kauan, ennen kuin rahoittajatahot ja tutkijat hyväksyivät yhteisen loppulauselman. Tutkimusta on tulkittu teollisuuden eduksi: riskejä ei ole, vaikka se itse asiassa osoitti, että paljon kännykkää käyttäneillä oli kaksinkertainen glioomavaara ja meningeomavaara peräti nelinkertainen.
Tulos on mielenkiintoinen, sillä tutkimuksen lähtökohta-asetelma sisälsi tiettyjä riskejä aliarviovia tekijöitä. Muun muassa keskimääräiseksi kännykän käyttäjäksi hyväksyttiin henkilö, joka puhui puhelimeen kerran viikossa puolen tunnin ajan. Tämä vähensi tutkimuksen luotettavuutta. Jokainen tietää, että nykyinen kännyköiden käyttö on runsaampaa kuin vuosikymmen sitten.
Pään alueen kasvainvaara on lisääntynyt kännyköiden käytön myötä. Ruotsalaistutkija Lennart Hardell on osoittanut, että pitkään jatkunut käyttö on yhteydessä aivokasvaimiin. Paljon huomiota on saanut myös teollisuuden rahoittama tanskalaistukimus, joka ei osoittanut selvää yhteyttä, mutta tutkimusta on arvosteltu monelta kannalta. Esimerkiksi eniten altistuneet käyttäjät siirrettiin tukimuksen alkuvaiheessa vertailuryhmään. Mukaan tuli paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät käytännössä juuri kännykkää käyttäneet, eikä tutkimuksessa arvioitu altistusmäärää.
Ruotsalaistutkimusten mukaan kuulohermokasvainten esiintyvyys on kolminkertainen niillä, jotka ovat käyttäneet kännykkää yli 10 vuotta. Kasvain esiintyy sillä puolella päätä, jolla kännykkää on käytetty. Tällä hetkellä on vaikea löytää ihmisiä, jotka eivät altistuisi kännykän mikroaaltosäteilylle.
Syöpäriski on mahdollinen, sillä eläin- ja soluviljelykokeet ovat paljastaneet DNA-vaurioita. Eräs ensimmäisistä tutkijoista oli Henry Lai, joka näki DNA-rihmoissa katkeamisia. Narenda P. Singh ja Lai huomasivat ns. Comet –analyysissä, että jo parin tunnin altistus rotilla aiheutti aivoissa DNA:n katkeamia. Myös DNA:n korjausmekanismeissa on havaittu vaurioitumista säteilyn vaikutuksesta.
Maailman terveysjärjestön (WHO) Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (International Agency for Research on Cancer) ja Euroopan ympäristökeskus (European Environment Agency) lähtevät siitä, että jos eläimelle aiheutuu syöpää tai muuta kroonista tautia, tuo tekijä tulee katsoa syöpää ja sairautta aiheuttavaksi myös ihmisellä. Kännyköiden kohdalla WHO ei ole reagoinut.
Tietoa lasten herkkyydestä
Venäläiset tutkijat ovat seuranneet lasten kännykän käyttöä ja todenneet oppimis- ja käyttäytymishäiriöitä, väsymystä ja huomiokyvyn heikkenemistä lapsilla, jotka käyttävät runsaasti kännykkää. Nämä tulokset eivät yllätä.
Amerikkalaisprofessori Om Gandhin raporttien valossa lasten oireet saavat selityksen, sillä Gandhi osoitti tietokonesimulaatiokokeilla, että säteily yli kaksinkertaistuu lasten aivoissa aikuisen aivoihin nähden.
Devra Davis kertoo yksityiskohtaisesti, että altistuskokeessa mallina on tavattu käyttää isokokoisen amerikkalaissotilaan päätä, jonka avulla mitataan SAR-(Specific Absrption Rate) arvoja. Mallipää sisältää suolaliuosta. Suolaliuosta altistetaan ja sen lämpötilaa seurataan. Tulokset keskiarvoistetaan 6 minuutin osalta. Kun lämpötila ei juurikaan nouse tuona aikana, kännykkää saa myydä ja käyttää rajattomasti. Suolaliuosmallin pohjalta toimiva standardi asetettiin v. 1993 ja se on edelleen voimassa. Standardi ei ota huomioon myöskään sitä, että lasten pään koko ja pään luiden ominaisuudet ovat jotain muuta kuin amerikkalaisen mallisotilaan.
Om P. Gandhi oli pitkään USA:n Puolustusministeriön tukema tutkija Utahin yliopistossa. Hän johti tutkimuksia, joiden avulla luotiin tuo metodiikka mikroaaltojen kudosvaikutusten tutkimiselle. Gandhi havaitsi, että ihmisen kudokset resonoivat ja että se oli kymmenkunta kertaa suurempaa kuin mitä aikaisemmin oli otaksuttu.
Kun Gandhi osoitti, että meidän kaikkien, mutta erityisti lapsen pää absorboi säteilyä ainakin kaksi kertaa enemmän kuin mallina käytetyn amerikkalaissotilaan, alkoivat oikeudenkäynnit. Teollisuuden edustajat todistivat, että vaatimukset olivat aiheettomia. Gandhi ehdotti päättäväisesti turvallisuusmääräysten tarkistamista. Gandhi arvioi, että jokainen millimetri, joka erottaa kännykän päästä, vähentää 10 %:lla aivojen altistumista.
Teollisuus teki selväksi Gandhille, että mikäli hän antaa lausuntoja lasten suuremmasta altistumisesta ja esittää, että teollisuuden mittausmenetelmät eivät ole asianmukaisia, on odotettavissa, että teollisuus ei enää rahoita hänen tutkimuksiaan. Joka tapauksessa teollisuus on reagoinut nyt muullakin tavoin. Muun muassa Nokian käyttöohjeissa lukee ”Älä pidä kännykkää kiinni ihossasi”.
Keväällä 2010 Motorola V195 -käyttöopas varoitti, että kännykkä tulee pitää tuuman etäisyydellä ihosta. Black Berry 8300 –käyttöopas neuvoi pitämään kännykkää 0.98 tuumaa irti kehosta ja Nokia 1100 -käyttöopas kehoitti pitämään neljäsosa tuuman etäisyydellä kehosta. Eli, teollisuus on asiallisesti myöntänyt, että kännykällä ja terveysriskeillä voi olla yhteyttä.
Toisaalta kännykät ovat teknisesti kehittyneet. Niissä on nykyisin 3-4 antennia - GPS:lle, sähköpostille, puhelimelle ja tekstittämiselle. Tämä merkitsee, että aivojen altistuminen on moninkertaistunut. Jo vuonna 1972 Allan Frey havaitsi, että toistuvat radiotaajuisen sätelyn annokset kasaantuvat, eli ensimmäisellä kerralla vaikutus jää kenties huomaamatta, mutta ilmenee myöhemmin.
Siittiöt ovat monille ympäristötekijöille hyvin herkkiä soluja. Kännykät ovat usein miesten taskussa ja lähellä sukuelimiä. Toisaalta, siittiöt ovat erinomaisia tutkimuskohteita, koska niitä voidaan tutkia monilla menetelmillä. Ashok Agarwal on eräs alan merkittävistä tutkijoista. Hän selvitti, että kännykköiden mikroaaltosäteily (900 ja 1800 MHz) vaurioittaa siittiöitä ja niiden DNA:ta.
Allan Frey havaitsi jo 1960-luvun alussa, että säteily, jota nykyiset kännykätkin käyttävät, heikentää biologisia kalvoja, jotka verhoavat sydäntä, aivoja, silmiä ja keuhkoja. Tuloksista seurasi, että hänen tutkimuksensa keskeytettiin, eikä vieläkään kyseisen aiheen tutkimiseen ole saatu taloudellista tukea. Myös sotilaallinen tutkimus keskeytettiin.
Tiedetään, että säteilyn energian määrää tärkeämpi on ilmeisesti säteilyn tajuus ja sen modulointi. Kännyköiden signaalin pulssimuotoisuus on biologisesti ongelmallista. Jos toksikologian perusteella oletamme yksinkertaisen annosvastesuhteen vallitsevan - eli mitä suurempi annos, sitä suurempi vaste - olemme väärässä. Elektromagneettiset kentät ovat olennaisia koko elimistöllemme.
Vakuutuslaitokset tietoisia haitoista
Jo vuonna 1962 John Graunt julkaisi kuolleisuudesta kirjan, jonka aineiston hän jaotteli eri tavoin ja osoitti, että oli mahdollista ennustaa, miten pitkään kukin ihminen todennäköisesti elää ja mikä on kunkin vaara menehtyä tiettyihin sairauksiin. Tältä pohjalta syntyi vakuutusteollisuus. Noin kymmenen vuotta sitten Itävallassa arvioitiin, tulisiko myös kännykän käyttäjiä suojata vakuutuksella.
Wilhelm Mosgoeller tutki asiaa. Hän altisti koehenkilöiden päitä kännykän mikroaaltosäteilylle. Jos koehenkilöt altistuivat kännykkäsignaaleille, heidän reaktionopeutensa parani, mutta he tekivät toisaalta enemmän virheitä. Mosgoeller altisti lisäksi ihmisen soluja viisi minuuttia ja lopetti sitten altistuksen 10 minuutiksi. Hän jatkoi tätä kahdeksan tunnin ajan päivässä. Mosgoeller huomasi, että solujen poikkeamat kaksin- tai nelinkertaistuivat, mikäli kännykkäaltistusta esiintyi.
Havainnot muuttuneesta solujen kasvusta toistettiin monissa laboratorioissa. Tulosten perusteella Itävallan vakuutusyhtiöt lopettivat antamasta kännyköille terveysvakuutuksia. Myös Lloyd-vakuutusyhtiö kieltäytyi myöntämästä terveyteen liittyviä vakuutuksia kännyköiden valmistajille.
Lloydsin vakuutusyhtiö oli –90-luvulla joutua konkurssiin asbestiin liityvien vakuutussitoumusten vuoksi
Amerikkalainen Andrea Boland on vuosia kysellyt, miksi FDA vaatii mikroaaltouunien turvallisuustestausta, mutta ei kännyköiden, vaikka molemmat käyttävät samaa allonpituutta ja kännyköitä käytetään päätä vasten, mikä voi aiheuttaa hyvin pienten kuumien pisteiden (hot spot) siirtymisen aivoihin.
Devra Davis katsoo, ettei ole mieltä jäädä odottamaan lopullisia tutkimustuloksia, vaan ryhdyttävä ennalta vähentämään aivojen säteilykuormaa. On selvää, että lastemme ja lastenlastemme aivoja tulee suojata eikä asiasta edes pitäisi edes väitellä.
Kännykät ovat välttämättömiä nyky-yhteiskunnassa. Mutta samalla tavalla kuin muillakin aloilla, kännykkäteknologian turvallisuuden kehittämistä on syytä jatkaa.
Miten suojaat itseäsi ja perhettäsi langattomien tietoverkkojen ja kännyköiden sähkömagneettiselta säteilyltä:
- Älä pidä kumpaakaan lähellä päätäsi tai ihoasi.
- Älä pidä kumpaakaan jatkuvasti päällä ihosi lähellä.
- Käytä kännykkääsi vain, jos kenttä on hyvä.
- Käytä kaiutinta, koska kuormitus vähenee etäisyyden neliössä.
- Lähetä mieluummin tekstiviestejä kuin puhut.
- Taskussa kännykän tulee olla suljettuna.
- Opeta lapsesi käyttämään testiviestejä ja handsfreetä.
- Raskaana olevan naisen ei tule pitää kännykkää lähellä kohtuaan.
- Miehen ei tule pitää kännykkää lähellä sukuelimiä.
- Älä käytä kännykkää autossa, et ajaessa tai muutenkaan.
Lisää muidenkin tietoisuutta kännyköiden ja kannettavien tietokoneiden säteilyvaaroista.
Sähköinen kehomme - sähköherkkyys
- Ihminen on sähkömagneettinen olento – jotkut sähköherkkiä
- Idän ja lännen sähköherkkyystutkimus
- Tukeeko tiede?
- Kenen asialla,WHO?
Erja Tamminen
Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen
KÄNNYKÄN PITKÄAIKAISKÄYTTÖ LISÄÄ KASVAINRISKIÄ
Maailman terveysjärjestö, WHO:n Interphone -tutkimuksessa nähdään kohonnut gliooma-riski erityisesti kännykän pitkäaikaiskäyttäjillä sillä puolella päätä, jolla kännykkää on käytetty. Riskiryhmään luokitellaan yli kymmenen vuotta, 30 minuuttia päivässä kestänyt käyttö.
May 17, 2010 SOURCE: The BioInitiative Working Group
Institute for Health and the Environment, University at Albany, Rensselaer, New York Ten-Year INTERPHONE Cell Phone Study Reports Increased Risk for Brain Cancer Experts call for changes in cell phone design, warnings, ban on use by children.
Lue lisää: May 17, 2010 SOURCE: The BioInitiative Working Group
Matkapuhelinteollisuuden rooli tutkimushankkeissa
Kännykkätutkimukset ovat olleet esillä mediassa. Yli 100 000 suomalaista osallistuu alkavaan COSMOS-suurtutkimukseen, jossa selvitetään matkapuhelinsäteilyn mahdollista yhteyttä aivokasvaimiin, neurologisiin sairauksiin sekä kartoitetaan erilaisten subjektiivisten oireiden laajuutta. Hanke on kansainvälinen ja alan teollisuus on kuvassa mukana. Juuri teollisuuden roolista johtuen, kiinnostus COSMOS-hankkeeseen osallistumiseen on ollut vähäistä monissa muissa maissa. Esimerkiksi Saksa vetäytyi kokonaan.
Lue lisää: Matkapuhelinteollisuuden rooli tutkimushankkeissa
Kännykkätiede - pelissä rahat ja henki
Arviolta 4 miljardia ihmistä maailmassa käyttää kännykkää. Terveysvaikutukset ovat puhututtaneet pitkään. Teollisuuden tutkimushankkeissa teilataan uuden teknologian riskit, mutta toisaalla, aivokirurgien havainnot nuorilla lisääntyneistä kasvaimista huolestuttavat. Onkin erityisesti lasten onni, että Euroopan ympäristövirasto, (EEA), ja USA:n senaatissa esitelmöineet tiedemiehet - hälytyskellojen soittajat - puolustavat pienten ja suurten kuluttajien terveyttä.
Asuinparatiisina sähkösuojattu koti
Ihminen on viimeisen sadan vuoden aikana rakentanut Eedenin paratiisin kaltaisen alkuympäristönsä täyteen elektroniikkaa. Elinympäristömme sähköistyminen ulottuu aina kotiemme pyhimpään, makuuhuoneeseen asti. Äärimmäisinä älykodit uuden teknologian etähallintalaitteineen. Sopeutuuko elimistömme sähkö- ja magneettikenttien jatkuvaan lisääntymiseen? Ihminen itsessäänkin on herkkä elektroninen instrumentti. Unettomuus on eräs mahdollinen oire häiriöstä tasapainossamme. Säteilyltä suojaavat kankaat, maalit, tapetit, verkot ja sähköasennusjärjestelmät tarjoavat osittaista paluuta luonnonmukaisempaan elinympäristöön.
Rakennustietosäätiöllä Helsingissä järjestettiin seminaari aiheesta ”Sähkösaneeraus ja Terve Talo” syksyllä 2004 suunnittelijoille ja rakentajille. Seminaari on poikinut muutaman sähkösuojatun kodin, joten asia on meillä vielä uusi. Tarvetta ollaan vasta tiedostamassa toisin kuin Keski-Euroopassa.
Saksassa syntyi jo 60-luvulla koulukunta nimeltä Rakennusbiologia, jonka perustajan Dr. Anton Schneiderin oppien kulmakivi on sähkömagneettisten kenttien minimoiminen rakentamisessa. Schneiderin perustama instituutti on kouluttanut tuhansia arkkitehteja, lääkäreitä ja rakennusalan ammattilaisia huomioimaan sähköympäristö osana terveellistä rakentamista. Aate on levinnyt ympäri maailmaa.
Saksan armeijan yliopisto Bundeswehr on tutkinut säteilyltä suojaavia kankaita, tapetteja ja verkkoja samoin 1960-luvulta lähtien. Tarkoituksena on ollut alun perin teollisuusvakoilun estäminen sekä laboratorioiden herkkien elektronisten laitteiden suojaaminen laitehäiriöiltä. Nykyisin samoja tuotteita käytetään eurooppalaisissa kodeissa asuinympäristön säteilyltä suojaamiseen. Materiaaleilla voidaan ratkaisevasti vähentää säteilyn määrää. Säteilyltä suojattujen talojen/huoneiden käyttäjäkokemukset ovat myönteisiä: mm. unen laatu voi parantua.
Samoihin tuloksiin on tullut Itävallan Grazin teknillisen korkeakoulun professori Norbert Leitgeb. Leitgebin pilot-tutkimuksen mukaan koehenkilöt nukkuivat kännykkäsäteilyltä suojatussa tilassa paremmin ”Tämä saattaa merkitä, että radiotaajuinen säteily vaikuttaa haitallisesti ihmisen terveyteen”, toteaa Leitgeb Grazer Woche- itävaltalaislehdessä.
Suomessakin joka neljäs kärsii jatkuvasta univajeesta ja 4 – 10 % kroonisesta unettomuudesta. Sähkösuojauksen ansiosta moni kokee näkevänsä väriunia, mikä on merkki laadukkaammasta yöunesta.
Suojamateriaaleilla makuuhuoneesta sähkötön tila
Säteilyn taajuuden mukaan, esimerkiksi verhokankaiden ja tapettien vaimennus saattaa yltää jopa 35-40 dB, mikä merkitsee jo lähes 100 % suojausta. Tapetteihin on
punottu hiuksenhienoja metallilankoja, jotka absorboivat säteilyä. Tapetit soveltuvat hyvin myös allergisten ihmisten koteihin, sillä ne eivät sisällä liuotinaineita, pehmitteitä, PVC:tä taikka formaldehydiä.
Maalit ovat seinien suojauksen uusia tulokkaita. Makuuhuoneen seinäpinnat voi maalata säteilyltä suojaavalla maalilla, jonka vaimennusominaisuus on hyvä jopa korkeilla radiotaajuuksilla. (Langaton laajakaista, 3G, Bluetooth jne.) Kun maali maadoitetaan, vaimenevat myös matalataajuiset sähkökentät, joita kodin sähköjärjestelmä tai sähkölaitteet itsessään tuottavat.
Ellei ole mahdollisuutta suojata seiniä, voi rakentaa sängyn ympärille säteilyltä suojaavasta kankaasta ns. prinsessavuoteen, joka on sisustuksellisestikin kaunis elementti. Puuvillapohjaiseen kankaaseen on punottu hiuksenohuita metallilankoja, joiden ansiosta lähinnä korkeataajuinen kännykkäsäteily jää ulkopuolelle. Baldakiinivuoteen uumenissa ei kännykkä toimi eikä sen käyttö ole suotavaa tällaisessa katvealuetta muistuttavassa tilassa, jossa puhelin nostaa tehojaan etsiessään katveessa kadoksissa olevaa tukiasemaa. Suojattujen seinien lisäksi onkin hyvä huolehtia myös ikkunoista ja mahdollisesti myös katosta ellei se ole peltiä. Peltikatto itsessään antaa kohtalaisen suojan radioaalloille.
Kaikkein vaivattomin, mutta toimiva vaihtoehto ikkunoiden suojauksessa on ripustaa verhoiksi säteilyltä suojaava kangas. Verhokangas ikkunan suojana voi paksuseinäisessä kivitalossa tiputtaa ulkoapäin tulevaa säteilyä huomattavasti. Kangas ei ulkoisesti poikkea tavanomaisista valoverhoista. Verhokankaan etu esim.ikkunakalvoihin nähden on yksinkertainen asennustapa sekä mahdollisuus suojata säteilyä läpäisevät, yleensä puiset karmit.
Magneettikenttiä nämä suojamateriaalit eivä kykene vaimentamaan. Kannattaakin sijoittaa makuuhuone niin, ettei sähkötaulu tai esim. kuvaputkinäytöllä varustettu tietokone, voimakkaiden magneettikenttien lähteitä molemmat, ole makuuhuoneen välittömässä läheisyydessä. Muuntajia, joita tarvitaan erilaisissa pienissä sähkölaitteissa kuten pienoisloiste-lamput, skannerit ja kännykän laturit, ei myöskään kannata pitää töpselissä vuoteen läheisyydessä ainakaan öiseen aikaan.
Makuuhuoneeseen ei myöskään pidä viedä metalliesineitä, joilla saattaa olla heijastevaikutuksia kodin ulkopuolisten sähkömagneettisten kenttien kanssa. Hienoisen yllätyksen saattaa tuottaa esim. jousipatja. Jouset saattavat pituutensa perusteella resonoida säteilyyn ja toimia antenneina kännykkäjärjestelmille. Luonnonkuitupatja ilman jousia on hyvä vaihtoehto.
Paratiisin paimenpojaksi rele
Jotta makuuhuoneen seinärakenteissa kulkevissa sähköjärjestelmissä ei olisi lainkaan jännitettä öiseen aikaan, olisi sähköparatiisiin hyvä hankkia ”paimenpoika” vartioimaan asukkaan unta ja itse sähköverkkoa.
Virranpysäytysautomaatti on pikkuinen sähkötauluun asennettava rele, joka huolehtii siitä, etteivät sähköverkon häiriöt kuormita nukkujaa öiseen aikaan. Makuuhuoneen sähköverkosta katkeaa releen ansiosta vaihtovirtajännite heti kun viimeinenkin yölamppu on sammutettu. Mikäli haluat yöllä käydä vaikkapa jääkaapilla ja sytytät yölampun, jännite palaa hetkessä verkkoon. Laitteen toiminta perustuu siihen, että se syöttää sähköverkkoon vain pienen tasavirtajännitteen mahdollista sähkön tarvetta kontrolloidakseen.
Luonnollisesti vältämme kodeissa laitteita, jotka tuottavat häiriöitä sähköverkkoon. Himmentimet, muuntajat ja loisteputket ovat kouluesimerkkejä näistä. Himmentimien tilalle on hyvä hankkia tavallinen katkaisija ja loisteputket voi vaihtaa turvallisempaan hehkulamppuun.
Silmä vierastaa vanhojen loisteputkilamppujen keinotekoista välkettä. Ihmisellä on luontainen valon tarve ja silmä on luotu sopeutumaan luonnon valon vaikutuksille. Hehkulamppujen valon luonne on lähellä auringon spektriä. Erityisesti suurempitehoisissa hehkulampuissa valon värilämpötila on lähempänä auringon valoa, koska hehkulangan lämpötila muodostuu korkeammaksi. Toisin sanoen valo on intensiteetiltään tasainen ja silmän on helppo sopeutua siihen.
Myös nykyisin suositut halogeenilamput ovat hehkulamppuja ja lähes häiriöttömiä, mikäli niiden virtalähde on tavallinen muuntaja. Jos virtalähde toimii hakkuriperiaatteella, häiriökentät ovat huomattavasti suurempia. Halogeenivalaisimien tyypillinen asennustapa toisistaan etäällä olevien johtimien väliin synnyttää kohtalaisen suuria magneettikenttiä. Johtimet pitäisi asentaa siten, että ne ovat kierteisesti keskenään, jolloin magneettikentät kumoavat toisensa. Johtimet on lisäksi syytä maadoittaa kuten ekologisessa sähköjärjestelmässäkin.
Ekologinen sähköjärjestelmä
Sähköjärjestelmän puhtautta voidaankin valvoa sekä sähköisesti että kemiallisesti ekologisen putkitus- ja rasiajärjestelmän ProtecSystemsin avulla. Ruotsissa monessa kodissa, kouluissa ja sairaaloissa on käytetään tätä järjestelmää, joka vähentää merkittävästi sähkökenttien muodostumista. Putkituksessa on käytetty eristävää, sähköä johtavaa muovia. Se ei sisällä kemiallisesti haitallisia päästöjä, mikä paloturvallisuuttakin ajatellen on tärkeätä, ettei tulipalon syttyessä vapautuisi huoneilmaan haitallisia halogeeneja. Järjestelmä vaatii ensiluokkaista maadoitusta, joka kruunaa suojauksen.
Magneettikentät, joiden suojaaminen onkin sähkökenttiä vaativampaa, eliminoituvat, kun suojaputkituksessa olevat sähkön syöttö- ja paluujohdin asennetaan kulkemaan kierteisesti. Näin kentät kumoavat toisensa.
Kiinteistöjen sähkö-, vesi- ja viemärijärjestelmien putkistot ovat laajamittaisesti tulossa peruskorjausikään kaikkialla Suomessa. Putkiremonteissa olisi huomioitava erityisesti se, että maadoitus ei saa päästä samalla heikkenemään. Magneettikenttiä muodostavia sähköjärjestelmästä karkaavia harhavirtoja ei saa päästää syntymään hallitsemattomiin paikkoihin esimerkiksi siten, että aiemmin maadoitusreittinä käytetty järjestelmä vaihdetaan materiaaliltaan sähköä johtamattomaan. Myös vanha huono maadoitus ja johtava putkisto ovat harhavirtoja ja magneettikenttiä synnyttäviä.
Vältämme suurjännitelinjoja, radiomastoja, tutkia ja muuntajia. Toistaiseksi, ennen kuin asialle aletaan herätä Suomessakin, metsän siimekseen, tasaiseen maastoon rakennettu talo, jykevien kallioiden vartioimana, on ympäristö, jossa säteilee vähemmän kuin betonilähiön kerrostalossa. Niille, joille tähän ei ole mahdollisuutta, ja jotka haluavat ennaltaehkäistä mahdollisia terveyshaittoja, tarjoavat apua mm. sisustusmateriaalien hyödyntäminen edellä kuvatulla tavalla.
Toimenpiteet vähänsäteilevän ympäristön hyväksi jäävät ihmisen hyvinvoinnin kannalta vajaiksi, ellemme huomioi Schneiderin oppien mukaisesti kokonaisvaltaisesti terveellisen asuinympäristön merkitystä. Siihen vaikuttavat homevaurioiden ehkäisy, vähäpäästöiset rakennusmateriaalit ja radonin tuuletus samoin kuin puhdas luonto ja luonnonläheisyys, jotka ovat mittaamattomia lisäarvoja terveelliselle asumiselle.
Aiotko hankkia lapsellesi kännykän?
Monessa perheessä harkitaan kännykän hankkimista lapselle. Hyvinä perusteluina pidetään lapsen tavoitettavuutta ja turvallisuutta. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan, minkä ikäiselle lapselle hankkii kännykkän. Monissa maissa on tiukkoja suosituksia, jotka perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin ja toisaalta lapsen erityiseen herkkyyteen. Tiedetään, että lapset reagoivat aikuisia enemmän mm. UV-säteilylle, kemikaaleille ja raskasmetalleille. Miksi ei siis myös puhelimen sähkömagneettiselle säteilylle? Lapsen immuniteetti on vielä kehittymätön, kallon luusto on ohuempi kuin aikuisella, joten säteily tunkeutuu syvemmälle lapsen aivoihin. (Katso tekstin lopussa oleva kuva). Lapsen hermoston kudokset sisältävät myös enemmän nesteitä, joten alle 15-vuotiaiden aivot absorboivat säteilyä tehokkaasti. Lapsen aivot kehittyvät aina 20 ikävuoteen asti.
Toimittajan työhuoneen suojaus säteilyltä onnistui
| Kirjoittanut Erja Tamminen | |||||
| Kirsi-Marja osti pari vuotta sitten verkkoyhteyksien nopeutumiseksi tietokoneen, johon oli kytketty Wlan-toiminto. Kirsi-Marja on ammatiltaan freelance-toimittaja ja tietokoneen käyttö on päivittäistä. Muutaman päivän surffailtuaan netissä, hän alkoi hämmästellä voinnissaan tapahtunutta muutosta: välittömästi koneen avattuaan hän alkoi tuntea päänsärkyä, huimausta, keskittymiskyvyn ja lähimuistin vaikeutta, käsiä poltteli, pisteli ja kuumotti. Sydämen rytmihäiriöt tuntuivat kiusallisilta. Kirsi-Marja oli ihmeissään ja hakeutui lääkäriin.
Lue lisää: Toimittajan työhuoneen suojaus säteilyltä onnistui Kodin suojaus langattomilta lähettimiltä
|